Taralle tein kunnon suunnitelman, miten edetään tokojen kanssa. Joka päivälle 3-5 juttua, mitä reenataan ja mihin painotan. Viikon päästä teen seuraavan viikon ohjelman ja sitten katson taaksepäin, miten tuo tokoilu on edistynyt. Edistystä on kyl tapahtunut. Yks päivä täs tehtiin koko ALO-liikkeet putkeen läpi Antin toimiessa liikkeenohjaajana. (tosin ilman hyppyä) Tyttö jaksoi hyvin koko pätkän palkkaamatta. Luoksepäästävyys ok. Paikallamakuussa jostain syystä ei menny ekalla käskyllä maahan eikä noussu ekalla käskyllä. Liikkeestä jäävät ihan ok, mutta nopeutta reenattiin niihin jälkikäteen entisestään. Luoksetulo ok samoin seuraamiset. Ihan tyytyväinen sinänsä olin, nyt ollaan opeteltu entisestään noita jääviä liikkeitä ja nopeita maahanmenoja ja niistä nousemisia. Näyttäisi olevan ihan hyvällä mallilla. Lisäksi paikallamakuureeniä ollaan tehty myös makkaroidulla matolla, eli matto on tiputeltu täyteen makkaroita ja silti pitäisi paikallamakuu rauhassa suorittaa. Möllitokojen hallin matto on nimittäin kamala, ku sielä on kaiken maailman hajut ja herkut kylvetty ympäriinsä..
Ja vielä pitää kehua! Tara on vähentänyt piippaamista reilusti!! :)
Tänä aamuna otettiin myös s-m, m-s vaihtoja ja nekin alkaa sujua oikein nätisti. :)
Agilitypuolella tosiaan möllit jäi väliin, mutta sunnuntaina käytiin Markon reeneissä, jossa taas tosi hyviä juttuja opettelussa! Ensinäkin opeteltiin saksalaista ja merkkaamista. Tosi hyvin meni! :) Sitten keskiviikkona käytiin taas opettelemassa vapaavuorolla noita (meni tosi hyvin jo!!) ja lisäksi vielä keppejä tahkottiin verkoilla. Nyt se jo selkeästi lähti pujottelee niitä keppejä, kunhan ensin taas oli vähän aikaa ihmetelty, mitä ne verkot on. Loppuun meni jo siis tosi hyvin! Lisäksi otettiin normikepeillä vielä ekan välin hakemista apuohjaajaa apuna käyttäen. :)
Tarkotuksena on myös mennä Taran kanssa joku kerta kisoja kattelee, jotta kisoissa osattaisiin sitten käyttäytyä hyvin. Nyt yritän saada kepit mahdollisimman pian kuntoon niin päästäisiin jo kesällä kisaamaan. :)
Suurin pelko huomisen suhteen on lähinnä se paikallamakuu. Enää luoksepäästävyyskään ei niin pelota! Hyvin se varmasti menee. Ainut mikä on niin on se paikallamakuu. Ei sillä, koira kyllä osaa paikallamakuun, mutta se matto on kamala (-> haistelua?) tai sitten jos joku pikkufifi keksii rynnätä paikallamakuusta karkuun tai vielä pahempi Taran luokse niin hui. Mut turha toisaalta tämmöisiä kauhuskenaarioita tekemään, tuskin näin edes käy.
Ja sitten tää toinen! Rokilla ei ole mtn muuta enää mielessäkään, ku naapurin ihanat naiset. Mun serkulla on viereisessä talossa kaks juoksusta narttua, tervu ja parsoni, ja voi että tuo poika osaa olla niin aivot narikassa tuolla ulkona. Sisällä vielä jotain ajatuksenjuoksua hyvinä hetkinä, mut ulkona hajut meinaa viedä voiton. Tosin kyllä mä aion tänäänkin käydä sen kanssa reenaamassa - otetaan sit jotain niin lyhyttä ja helppoo että varmana onnistuu, koska en mä nyt tommosen takia voi jättää reenaamatta kokonaan. Aina niitä juoksuisia neitejä jossain on. Mut Roki on nyt Umaan niin syvästi rakastunut, kattelee vaan aina Uman rappuun päin, että tuolla se ihana neiti asustaa. :)
On se Roki pikkunen:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti